Niin kuin vähän lupailin, niin kyllähän
Fanfestiin sitten kuitenkin jaksoin raahautua. Kuitenkin nopeasti vielä alkuun semmonen huomautus niillekin, joita ei oikeen aihe kiinnosta, että lisäsin pienen kyselyn sivupalkkiin!
Alkuun tämmönen syy sille, miksei minusta tule sarjisbloggaajaa. Päätin piirtää itseni nyt altterin avulla, korostusvärinä totta kai vaaleanpunainen. Klikkatkaa isommaksi, olis pitäny alunperinkin pienentää kuvia blogin leveyden mukaan niin ois tähänkin saanu mukavammin. Huom, ei liity festin sarjisohjelmaan. Ja älkää ihmetelkö jos poistan myöhemmin, koska on varmaan sanomattakin selvää etten ole tästä kovinkaan ylpeä... :D
 |
| *3/6 |
Ja sitten itse selitykseen. Koitin parhaani mukaan pitää semmosena informatiivisena ite tapahtumasta koska ehkä siten tästä sais mahdollisimman paljon irti kun Fanfest kuitenkin järkättiin ekaa kertaa... Mutta sanokaa vaan jos yleinen lörpöttely on kuitenkin kivempaa lukea, niin muistetaan vastaisuudessa :D Ohjelmat on
lihavoitu, muut asiat joita käsittelen
kursiivilla.
***
Heti alkuun mun pitää kyllä kehua tapahtuman
sijaintia! Helsinkiin oli itellä tosi helppoa ja edullista tulla, ja tää vähän kompensoi sitä lipun kallista hintaa. Ite Paasitornillekin pääsi kävellen rautatieasemalta noin vartissa, mikä ei oo mun mielestä ollenkaan huono. Toki metrokaan ei ois ollu yhtään sen hullumpi vaihtoehto. Ymmärrän kyllä sen, että tää sijainti on varmaan kaupungin osalta varsinkin tosi subjektiivinen juttu, mutta mutta.
Mun päivä alko
avajaisilla, jotka kesti ehkä 5-10 minuuttia? Ei siis mikään sen kummempi elämys, mutta ihan kiva alustus päivään. Hyvä että siellä tuli esille se,
ettei Paasitornissa saa syödä. Siitä säännöstä en ite kamalasti pitänyt, siis jos miettii että olisin tyyliin jotain suklaapatukkaa haukannut, mutta ymmärrän kyllä syyt ihan hyvin. Toisaalta ruokapaikkoja oli tosi lähellä, esimerkiksi Subway ja Mäkki.
Vesipisteitä oli vaan ohjelmapaikoissa, joten juominen jäi itellä vähän liian vähälle, kun en omaa laiskuuttani ottanut vesipulloa mukaan.
Fanfestin tästä
ohjelmaläpyskästä mikä lie sen verran, että vaikka ymmärrettävistä syistä tapahtumapaikan karttaa olis ollu hankala laittaa, niin olishan sen verran voinu listata, että mikä paikka löytyy mistäkin kerroksesta. Toki tornissa on helppo mennä kun suunta on vaan ylös tai alas, mutta myöhemmin Tivolia etsiessäni hämmennyin, kun sitä ei näkynytkään ollenkaan ylempien kerrosten opastekylteissä.
Paasitornin rakenteen vuoksi
hengailulle ei myöskään ollut juuri ylimääräistä tilaa, josta huomasin jossakin blogissa vähän kritiikkiä. Mua tää ei varsinaisesti haitannu, koska ohjelmaa kuitenkin riitti sen verran paljon, ettei väliin jäänytkään juuri tyhjää aikaa. Ja tosiaan pidin siitä, että ohjelmasalit oli melko helppo löytää.
Suurin kitisemisen aihe tiloihin liittyen on
taidekuja. Se oli sijoitettu johonkin lämpiöön ja tila oli kyllä ihan liian pieni. Varsinkin alkuun ihmiset tungeksivat ihan joka suuntaan, ennen kuin kujalle tajuttiin asettaa ohje kulkusuunnasta. Kuulin jonkun taiteilijan tästä asiasta soittavan taidekujavastaavalle. Silti myöhemminkin kun tulin kujaa katsastamaan, oli siellä ahdasta, tunkkaista ja kuumaa. En tosiaankaan kadehdi niitä, jotka pöydän toisella puolen joutuivat koko päivän kököttämään! Ei kovin innostanut kierrellä taidekujalla yhtään niin kauan tai useasti kuin muissa tapahtumissa.
Myyntisali sen sijaan oli todella tilava, mutta tarjonta ei tosin kamalasti poikennut animetapahtumien vastaavasta.
Toinen ikävä juttu on, että tuntu jotenkin että muutenkin
happi ehkä vähän loppu pienemmissä tiloissa - tai sit mun heikko fiilis johtu tosiaan juomisen puutteesta mistä ei voi loppujen lopuksi syyttää kuin itseään, koska kylhän ne saatavilla olevat vesiautomaatit sit ihan hyvin toimi kuitenkin. Itellä ei myöskään tullu ongelmaa sen kanssa, ettenkö olis mahtunu seuraamaan jotain ohjelmaa, mut toisaalta en ehkä ollutkaan ihan niissä kaikkein suosituimmissa.
 |
| Kuvat tasoa "en valokuvannut tapahtumassa oikeastaan mitään" |
Avajaisten jälkeen menin kattomaan
Marvelin nousu ja tuho (ja nousu) -luentoa, mutta loppujen lopuksi aihe ei kuitenkaan jaksanut mua kiinnostaa tarpeeksi, koska en ole niin suuri fani ja lisäksi ehkä vähän nuori, jos miettii mitä ajanjaksoa käsiteltiin. Sinänsä esityksessä ei kyllä ollut mitään vikaa, mutta mun kohdalla se oli muutenkin nopeasti hetken mielijohteessa päätetty ratkaisu.
Seuraava ohjelma jossa kävin oli
TARDISin varjo - Tohtorin pimeämpi puoli. Odotin tältä aika paljon, koska aihe vaikutti kiinnostavalta, mutta loppujen lopuksi toteutus ontui ja aika paljon. Ohjelman pitäjät olivat ilmeisesti ensikertalaisia ja kyllä mä sinänsä kannustan kaikentasoisia pitämään ohjelmaa, koska jostakin pitää kuitenkin alottaa ja näkökulmia ei voi koskaan olla liikaa! Hermostuneisuudessakaan ei vielä mitään. Luentoa oli kuitenkin rasittavaa seurata, kun puhujat vaan keskeyttivät toisiaan
(Glados hei ei se sun kaveri nyt ollenkaan niin huonosti enkkua lausunut :<) ja pyytelivät liikaakin anteeksi. Vitsit ei oikeestaan naurattanu, vaikkei pieni keventäminen ainakaan idean tasolla aina ole pahitteeksi.
Kaikkein rasittavinta oli se, että salissa oli mun takana joku henkilö, joka koko ajan kommentoi tai huusi jotain ja se oli mulle vika niitti, vaikka sille nyt ei tietenkään ohjelman pitäjät mitään voineetkaan. Oon vaan itse tosi tylsä ihminen ja kaipaan ja haluan ohjelmilta jota katon semmosta tiettyä asialinjaa ja selkeyttä mielummin. Vaikka tää kuulostikin ehkä vähän tylyltä, niin musta olis tosi kiva nähdä tästä ohjelmasta joskus uusi yritys, johon valmistauduttais vähän paremmin. Sillon se hyvä asiasisältö pääsis enemmän oikeuksiinsa :)
Mervi Miettisen
Fanitytöstä tohtoriksi oli sitten mun seuraava valinta. Tässä just tykkäsin siitä asiapitosuudesta ja selkeydestä, ja aihe oli kiinnostava. Eipä siis oikeestaan mitään valittamisen aihetta.
"Watashi wa nippoun ga daaaaaisuki desu!" - länsimaiset hahmot animessa oli mun mielestä jees myös. Hahmoesittelyiden tueksi oli onneksi myös ihan videopätkiä, koska muuten semmonen käy helposti puuduttavaksi. Nyt pätkät oli hyvin valittu ja itse ainakin pääsin ihan nauramaankin, ja kännykän office-sovellus oli päällä jotta saisin kiinnostavimmat sarjat kirjattua ylös. Ihan loppuun en kuitenkaan voinut jäädä katsomaan, vaikka loppujen lopuksi Iron Skyhin en malttanutkaan tuhlata paria tuntia tapahtuma-ajasta.
Palasin sitten kuuntelemaan Ruudun takaa - nettisarjakuva tekijän silmin -paneelia. Oli mielenkiintosta, että panelisteista tiesin kuitenkin jopa kolme. Ääni ei valitettavasti kuulunu taaemmas aina kovinkaan hyvin ja näkyvyys oli myös sen verran huono, että välillä oli vaikea erottaa, kuka siellä nyt oikein puhui :/ Lisäksi olisin ehkä ite kaivannu vielä lisää semmosta infoa josta olis hyötyä niille, joita oman sarjiksen tekeminen kiinnostais, mutta en tiedä onko paneelien luonne yleensäkään sellainen. Ihan loppuun en katsonut, joten jos siellä asian painotus kääntyikin lopussa enemmän tonne suuntaan, niin pahoittelen.
Wataashi wa nippoun ga daaaaaisuki desu!!' - länsimaiset hahmot animessa
Lopuksi tosiaan käväisin vielä
Timo Vuorensola, Iron Sky Q&A:ssa, ja ainakin Timosta sai siinä hyvän kuvan. Toki voi miettiä kuinka järkevää oli mennä sinne kun en tosiaan ite leffaa ole nähnyt, mutta halusin edes jotain saada irti kunniavieraista :P Vahvisti mielipidettä siitä, että vois sen leffan oikeasti kattoa, vaikkei coniaikaa viittinytkään siihen hukata, varsinkin kun tiedän että kotoakin löytyy ihmisiä joita kyseinen elokuva kiinnostaa. Täältä otin pari kuvaa, että ehkä jossain vaiheessa voin vaihtaa ton räpsyn mangapokkarista pois postauksesta :D
Sunnuntaina kävin katsomassa vain
Kuka näitä ohjelmia kääntää.
Oli hienoa kuulla av-kääntäjän työstä ihan itse alalla olevilta, vaikka sääli on, että asiat ei ole hyvin. On kuitenkin tosi tärkeää levittää tietoisuutta eikä tämmöset tapahtumat oo yhtään hullumpi paikka sille, koska niin kuin puhujat itsekin sanoivat, on kääntäjä monelle kielitaitoiselle yksi unelma-ammateista. Oikeen mukavasti pysyi koossa ja kun aihe kiinnosti, niin eipä mitään valittamista. Kyllähän sunnuntainakin muutakin katottavaa ois ollu, mutta koulustressi tunki päälle ylläri.
Yhteenvetona:
ohjelmaa tosiaan riitti, mutta valitettavan usein kiinnostavia juttuja meni monta samaan aikaan. Sen takia mulla oli koko ajan vähän rauhaton fiilis ja tuntui, ettei oikeen missään voinut rauhassa keskittyä kuuntelemaan, kun piti koko ajan miettiä seuraavaa siirtoa ja valikoida, minne sitä nyt sitten menisi. Ohjelmat kulkivat myös monesti osittain päällekkäin, eli katsomalla ohjelman
x loppuun missaisitkin sitten samalla ekat puoli tuntia ohjelmasta
y. Vähän hankalaa, vaikka kai "ylitarjonnan" voi silti ajatella olevan positiivinen asia? Kyllä mä jotain tekemistä haluankin, jos maksan lipusta lähes kolmekymppiä. Olis kiva, jos ohjelmia tallennettaisiin nettiin tai jotain, kun kaikkea ei vaan yksinkertaisesti ehdi vilkaisemaan eikä kuvaukset kerro kaikkea.
Loppujen lopuksi, vaikka tää teksti onkin ehkä vähän kriittisen kuulonen (tai siis jos edellisiin coniteksteihin vertaa?), niin
kyllä mä tästä tapahtumasta pidin ja voisin kuvitella osallistuvani ens vuonnakin, jos vaan järjestetään : D Ja olihan mulla tuolla siis kivaa, vaikkei se hehkutus ollutkaan tekstin pääpointti. Pakko jatkaa perinteitä, siis lopuksi kiitoxet seuralle!
Ps. Fanfestin maskotit on musta kivat.
(Ja lisäinfoa tapahtumasta luonnollisesti Fanfestin omilta sivuilta, jotka linkkasinkin jo postauksen alussa myös! Twitterissä tagilla #fanfestfi löytää myös kaikkea jännää.)
EDIT// Nyt kun kuulin, kuinka paljon Paasitornille ollaan jääty velkaa, tuntuu lipun hinnoista napiseminen aika pikkumaiselta. Toivottavasti asiat saadaan kuntoon! Lisätietoa